Siirry sisältöön

EN-standardit suojakäsineet

Jos suojakäsineen katsotaan täyttävän turvallisuusvaatimukset ja sille annetaan CE-merkintä EU-maassa, sitä voidaan viedä ja myydä koko EU:n alueella. Täyttääkseen vaatimukset valmistajan on noudatettava useita EN-standardeja. EN-standardi sisältää edellytyksiä, testausmenetelmiä ja vaatimuksia koskien sitä, miten tuote merkitään CE-merkinnän lisäksi. Standardissa määritellään myös, mitä valmistajan käyttöohjeen on sisällettävä.

RISKILUOKKIEN SELITYKSET

Henkilönsuojaimet jaetaan EU-asetuksen 2016/425 mukaan kolmeen suojausluokkaan riskien vakavuuden perusteella. Mitä suuremmalle riskille käyttäjä altistuu, sitä tiukempia vaatimuksia asetetaan käsineiden suojausominaisuuksille ja sertifioinnille. EU-asetukset on laadittu yleisellä tasolla, ja standardit tarkentavat niitä. Näin varmistetaan selvien tietojen antaminen käyttäjälle. 

Thin black line.png

CE-LUOKKA

EU-asetus 2016/425

CE-merkintä

Luokka I Vähäiset riskit.
Suojaa käyttäjää vähäisiltä riskeiltä. Valmistajan on voitava osoittaa, että tuote täyttää suojakäsineille asetetut perusvaatimukset, ja valmistaja on vastuussa CE-merkinnästä. Tämä koskee kaikkia suojakäsineitä.

Luokka II Muut riskit.
Täyttää sekä perusvaatimukset että lisästandardit, joita voidaan soveltaa tiettyihin käyttöalueisiin. Käsineiden tulee olla hyväksytyn laboratorion testaamat ja sertifikaatteja myöntävän ilmoitetun testauslaitoksen tyyppihyväksymät.

Luokka III Vakavat riskit.
Suojaa riskeiltä, jotka voivat aiheuttaa erittäin vakavia seurauksia, kuten kuoleman tai pysyvää haittaa terveydelle. Käsineiden on oltava hyväksytyn laboratorion testaamat ja ilmoitetun laitoksen tyyppihyväksymät. Lisäksi edellytetään tuotannon ja käsineiden tarkastamista vuosittain oikean laadun varmistamiseksi. Ilmoitetun tarkastuslaitoksen tunnistusnumerot (neljä numeroa) on sijoitettava välittömästi CE-merkinnän jälkeen, esim. CE 0123.

Thin black line.png

EN ISO 21420:2020

Yleiset vaatimukset ja
testausmenetelmät

  • Käsineiden on tarjottava suojaus, johon ne on tarkoitettu.
  • Materiaali, saumat ja reunat eivät saa aiheuttaa haittaa käyttäjälle.
  • Käsineiden on oltava helppo pukea ja riisua.
  • Käsineiden pH-arvon on oltava välillä 3,5 ja 9,5.
  • Nahkakäsineiden kromipitoisuuden (VI) on oltava alle 3 mg/kg.
  • Polyuretaania sisältävässä käsineessä DMFa-pitoisuuden (dimetyyliformamidi) on oltava alle 1000 mg/kg.
  • Valmistajan on pyynnöstä toimitettava luettelo tunnetuista allergeeneista.
  • Käsineiden suojaavien ominaisuuksien tulee säilyä ennallaan, jos pesuohjeita noudatetaan.
  • Käsineiden on mahdollistettava sormien maksimaalinen liikkuvuus (tuntoherkkyys) suojauksen tarve huomioiden.
  • Jos vaaditaan sähköstaattisia ominaisuuksia, käsineet on testattava standardin EN 16350:2014 mukaisesti

Thin black line.png

EN 374-2: 2014

Läpäisykestävyys

Mikro-organismeilta ja kemikaaleilta suojaavien käsineiden on oltava läpäisemättömät (eivät sisällä reikiä). Ohuiden kertakäyttökäsineiden osalta läpäisevyys testataan täyttämällä käsine vedellä tai ilmalla. Jos käsineestä vuotaa vettä tai ilmaa, se on puutteellinen.

Thin black line.png

EN 16523-1: 2015

Kemikaaliläpäisevyys
(korvaa standardin EN 374-3:2003)

Testausmenetelmä, jolla mitataan henkilönsuojainmateriaalin vaarallisten kemikaalien läpäisynkestävyyttä molekyylitasolla ja jatkuvassa kosketuksessa. Käsineet luokitellaan tyyppiin A, B tai C.

Type A B C glove.jpg

Premeation level.png

Luetteloa kemikaaleista, joilla käsineet on testattava, on laajennettu kuudella kemikaalilla. Teollisuudessa käytetään useampia kemikaaleja, ja edellinen standardi ei kattanut niitä kaikkia.

List of test chemicals.png

Thin black line.png

EN 374-4: 2013

Kemiallisen hajoamisen kestävyys

Hajoaminen on suojaavan käsinemateriaalin yhden tai useamman ominaisuuden vahingollinen muutos, jonka aiheuttaa kosketus kemikaalin kanssa. Hajoamisen merkkejä voivat olla laminoitujen kerrosten irtoaminen, värjäytyminen, kovettuminen, pehmeneminen, kutistuminen tai venyminen, vetolujuuden aleneminen jne. Se määritetään mittaamalla käsinemateriaalin puhkaisunkestävyyden prosentuaalinen muutos sen jälkeen, kun ulkopinta on ollut jatkuvassa kosketuksessa testikemikaalin kanssa 1 tunnin ajan. Hajoamistestin tulokset on ilmoitettava jokaisen kolmen käsinetyypin tuotetiedoissa.

Thin black line.png

EN 374-5: 2016

Mikro-organismeilta suojaavat käsineet

EN_374-5_2016 VIRUS.png

 

Uusi standardi sisältää virussuojauksen testaamisen. Edellinen standardi kattoi vain sienet ja bakteerit.

Uusista pakkausmerkinnöistä käy ilmi, suojaavatko käsineet vain bakteereilta ja sieniltä vai bakteereilta, sieniltä ja viruksilta. Biologista vaaraa ilmaisevalla kuvakkeella merkityt käsineet suojaavat bakteereilta ja sieniltä. Jos käsine täyttää virustestausmenetelmän vaatimukset, kuvakkeen vieressä on VIRUS-sana.

Thin black line.png

EN 511:2006

Kylmyyteen liittyvät riskit

EN_511.jpg

Kylmältä suojaavat käsineet testataan kahdessa eri kylmyystilanteessa:
läpitunkeva eli konvektiokylmyys (a) ja kosketuskylmyys (b) eli suora kosketus kylmiin esineisiin. Vedenläpäisevyyden testi (c) tehdään tarvittaessa.

EN511_Testing.png

EN 5112006 Convective.pngA: Konvektiokylmyydellä viitataan lämmön menetykseen ilman tai veden liikkuessa iholla. Testi mittaa käsineen lämmöneristysominaisuuksia sen altistuessa kylmille tuulille. Luku viittaa suojaustasoon välillä 0 ja 4. Korkein suojaustaso on 4.

B: Kosketuskylmyydellä viitataan siihen, miten paljon lämmöstä menetetään fyysisessä kosketuksessa toiseen esineeseen, kuten lumeen. Testillä mitataan käsineen lämmönkestävyyttä sen joutuessa kosketuksiin kylmän esineen kanssa, ja luku on 0–4. Korkein suojaustaso on 4.

C: Vedenläpäisevyystesti osoittaa, onko käsine vedenpitävä. Luku on joko 0 tai 1, ja 1 tarkoittaa, että käsine ei läpäise vettä. Käsineillä, joiden vedenläpäisevyysarvo on 0, voi kuitenkin olla vedenpitäviä ominaisuuksia alle 5 minuutin ajan.

Thin black line.png

EN 407:2020

Lämpöriskit (kuumuus ja/tai tuli)

EN_407.jpg 

Käsineet, jotka on merkitty jollakin näistä symboleista, suojaavat yhtä tai useampaa lämpöriskiä vastaan. Huomautus! Liekkiä kuvaavaa symbolia saa käyttää vain, jos käsine on testattu syttyvyyskestävyyden osalta (rajoitettu liekin leviäminen). Käsine on testattu seuraavien riskien osalta:

  • rajoitettu liekin leviäminen
  • kosketuslämmön kestävyys
  • konvektiolämmön kestävyys
  • säteilylämmön kestävyys
  • suojavaikutus pieniä sulametalliroiskeita vastaan
  • suojavaikutus suuria sulametallimääriä vastaan

Thin black line.png

EN 16350: 2014

Sähköstaattiset ominaisuudet

Antistaattisten (dissipatiivisten) käsineiden käyttö on tärkeää työympäristöissä, joissa on tulipaloon ja/tai räjähdykseen liittyviä vaaroja. Vältettävä ilmiö on sähköpotentiaaliero käyttäjän ja ympäristön välillä, joka aktivoituu kosketuksen aikana. Kutsumme sitä arkikielessä sähköiskuksi.

Thin black line.png

EN 388:2016 + A1:2018

Suojakäsineet mekaanisia vaaroja vastaan

imagej0k9k.png

Standardin EN 388:2016 tarkistetussa versiossa on kaksi viiltosuojatestiä. Coup-menetelmä on sama kuin ennen ja sitä käytetään materiaaleissa, jotka eivät tylsistytä terää. Terään vaikuttavien materiaalien, esimerkiksi useimpien viiltosuojamateriaalien, osalta vaaditaan TDM-testi. Näissä tapauksissa TDM-tulos on todellinen viitetehokkuus, kun taas
Coup-tulos on vain suuntaa-antava ja merkitään siksi X:llä.

a. Hankauskestävyys (suojaustaso 0–4)
Määrä hankauskierroksia, joka tarvitaan hankaamaan käsinemateriaaliin reikä hiomapaperilla pyöreässä näytteessä, kun puristusvoima ja hankausliike ovat vakiot. Korkein suoritustaso on 4, joka vastaa 8 000 kierrosta.

b. Viillonkestävyys, Coup-testi (suojaustaso 0–5)
Tämä mittaa sitä, montako kierrosta pyörivällä pyöreällä veitsellä vaaditaan tasaisella nopeudella tekemään viilto käsineeseen. Tulosta verrataan vertailumateriaaliin indeksin määrittämistä varten. Korkein suojaustaso on 5, mikä vastaa indeksiä 20.

c. Repäisylujuus (suojaustaso 0–4)
Voima, jota tarvitaan repeämän levittämiseen suorakaiteen muotoisessa käsinenäytteessä, jossa on alkurepeämä, enintään 75 newtoniin asti.

d. Puhkaisulujuus (suojaustaso 0–4)
Mittaa käsineen lävistämiseen tarvittavaa voimaa, joka tarvitaan reiän pistämiseen materiaaliin tietyn mittaisella naulalla tietyllä nopeudella (10 cm/min).

EN 388_2016 A1_2018 Level of protectionPuncture resistance.png

e. Viillonkestävyys, ISO-viiltosuojatesti (suojaustaso A–F)
Newtoneina (N) ilmoitettu voima, joka tarvitaan näytteen leikkaamiseen suorakaiteen muotoisella terällä tietyssä leikkaustestikoneessa kuten Tomodynamometer-testissä (TDM). Tämä testi on valinnainen, ellei terä tylsisty Coup-testissä, jolloin siitä tulee viiltosuojan viitearvo.

EN 388_2016 A1_2018 Level of protection Cut resistance by ISO cut test.png

f. Iskunsuojaus (suojaustaso P)
Iskunsuojaustesti tehdään moottoripyöräilijöiden suojakäsineitä koskevan standardin EN 13594:2015 mukaisesti. Suojaava alue testataan, mutta rajallisen pinta-alan vuoksi sormien ympärillä olevia alueita ei voida testata tällä menetelmällä. Iskuvoima on 5 J ja välitetyn voiman on oltava korkeimman tason, tässä tapauksessa tason 1 mukainen. Yksittäisen tuloksen on oltava ≤ 9,0 kN ja keskimääräisen voiman ≤ 7,0 kN.

EN 388_2016 A1_2018 Level of protection Impact protection.png

Thin black line.png

EN 12477:2001 + A1:2005

Hitsaajien suojakäsineet

Tässä standardissa kuvataan, miten käsineet on suunniteltava, jotta ne suojaavat käsiä ja ranteita hitsaustöissä ja vastaavissa työtilanteissa. Hitsauskäsineet on testattava standardien EN388:2016 + A1:2018 ja EN 407:2004 mukaisesti.

Standardien EN 388 ja EN 407 testituloksen mukaan käsineet luokitellaan tyyppiin A ja/
tai tyyppiin B:

  • Tyypillä A tarkoitetaan käsineitä, joiden suojaavuus on hyvä, mutta joiden joustavuus ja tuntoherkkyys ovat huonompia.
  • Tyypillä B tarkoitetaan käsineitä, joiden suojaavuus on pienempi, mutta joissa on hyvä joustavuus ja tuntoherkkyys.

Hitsauskäsineiden tulee olla tavallista suojakäsineitä pidemmät, ja kokojen on vastattava
alla olevaa taulukkoa:

EN 12477_2001 A1_2005 Hand Size.png

Kaarihitsaukseen tarkoitetut käsineet on testattava pystysuuntaisen vastuksen mukaan standardin EN 1149–2 mukaisesti. Tyypin A ja B käsineissä pystysuuntaisen sähkövastuksen on oltava 10^5 Ω.

Thin black line.png

Elintarvikekosketukseen liittyvät riskit

Handeling_of_foodstuffs.jpg      Handeling_of_foodstuffs_not_fatty_food.jpg

Tätä sovelletaan materiaaleihin ja esineisiin, jotka on käyttövalmiina suunniteltu olemaan elintarvikekosketuksessa tai jotka saatetaan kosketukseen elintarvikkeiden tai ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa. Asetuksen 1935/2004 mukaan:

”Materiaalit ja tarvikkeet on valmistettava hyvää valmistustapaa noudattaen niin, että niistä ei tavallisissa tai ennakoitavissa käyttöolosuhteissa siirry ainesosia elintarvikkeeseen sellaisia määriä, jotka voisivat:

  • vaarantaa ihmisten terveyden,
  • aiheuttaa sopimattomia muutoksia elintarvikkeen koostumukseen tai aiheuttaa elintarvikkeen aistinvaraisten ominaisuuksien heikentymistä.”

Kaikki Ejendalsin käsineet, joissa on food contact -logo, ovat asetuksen (EU)
N:o 1935/2004, asetuksen (EU) N:o 2023/2006 ja asetuksen (EU) N:o 11/2011 mukaisia.

Thin black line.png

ESD

IEC 61340-5-1
IEC 61340-4-3

ESD.jpg

ESD tarkoittaa sähköstaattista purkausta. ESD-merkinnällä varustetut tuotteet täyttävät nykyiset ESD-suojauksen kriteerit ja standardit. ESD-hyväksyntää ei tule sekoittaa sähköturvallisuusominaisuuksiin. Jos työskennellään lähellä sähköjännitteitä, on noudatettava kansallisten määräysten vaatimuksia. Jotta ESD-käsineet ja -jalkineet toimisivat tyydyttävästi, sekä henkilökohtaisten suojavarusteiden että työskentelyalueen on johdettava sähköä.

Testausmenetelmä
Kansainvälisellä standardilla IEC 61340-5-1 varmistetaan, että ESD-käsine täyttää järjestelmän resistanssivaatimukset, mikä tarkoittaa sitä, että käyttäjän vastus on alle 10⁹ Ω. Testi suoritetaan 12 prosentin ilmankosteudessa. Jalkineet testataan standardin IEC 61340-4-3 mukaisesti, millä varmistetaan, että jalkineiden vastus on alle 10^8 Ω.